Myöhemmät vaiheet

Haulitehdas Ilmarisen konkurssin jälkeen haulitorni purettiin. Jäljelle jääneen tehdasrakennuksen osti Lahden Persienni- ja Markiisitehtaan omistaja Karl Nyberg. Ruotsissa syntynyt Nyberg oli perustanut tehtaan jo vuonna 1908. Tehdas muutti entisiin haulitehtaan tiloihin vuonna 1912. Tehtaan koneiden käyttövoimana toimi neljä sähkömoottoria, mutta suurin osa työstä oli käsityötä. Tehtaassa työskenteli 10 miestä ja neljä naista.

Näin kertoo Kotimaisen Teollisuuden albumi vuodelta 1913:

Tehdas valmistaa sekä hintaluettelon, että tilaajan mallien ja mittojen mukaan kaikellaisia persiennejä ja markiiseja, kierrekaihtimia, presenninkejä sekä vaatemajoja. Monien näyttelyiden vaatemajat ovatkin olleet tehtaan valmistamia, ja Siperian aroilla ja Lapinmaan tuntureilla ovat ei ainoastaan tutkijat vaan myöskin urheilijat ynnä muut henkilöt aivan eri seuduilta todenneet näitten vaatemajojen paremmuuden, sekä kesäkuumalla, että sateessa. Vieläpä on tehdas valmistanut suuria vaatemajoja sirkuksien tarpeeksi. Sen presenningit ovat myöskin voittaneet yleisön suuren tyytyväisyyden.

Työväestön ja johtajan välit ovat olleet hyvät sekä palkat paikkakunnan olosuhteisiin verraten jokseenkin korkeat; päiväpalkka on miestä kohden ollut noin 4 mk ja naista kohden 2-2:25 mk.

Vuonna 1923 rakennuksessa alkoi toimia K.A. Salon omistama Lahden Ruumisarkkutehdas. Talon julkisivua koristi koko talon levyinen 13-metrinen teksti: “LAHDEN RUUMISARKKUTEHDAS”. Teksti oli himmeästi näkyvissä vielä 1980-luvun lopulla.

1930-luvun lopulta pitkälle sodan jälkeen rakennuksessa toimi Einari Hokan puusepänverstas. Verstaassa työskenteli enimmillään kuusi miestä. Vaativin tuote oli chippendale-kalusto, jota myytiin Helsingissä saakka. Sota-aikana verstas toimi täydellä teholla. Siellä valmistettiin kenkien puupohjia, leluja ja ruumisarkkuja. Lähiseudun väki tuli pommituksia suojaan tehtaan kellariin.

Myöhemmin, 60-70-luvuilla rakennuksessa toimi monia yrityksiä, mm. huonekalujen entisöintifirma Kiiltopalvelu ja puusepänliike Reino Alenius. Vanha tehdasrakennus pääsi vuosikymmenien saatossa pahoin rapistumaan ja lopulta se toimi Lahden kaupungin puistotoimiston varastona.

Vuonna 1990 yrittäjä Jukka Tuominen osti rakennuksen kaupungilta ja alkoi remontoida sitä asuin- ja toimistokäyttöön. Tuominen joutui myymään puolivalmiin talon lamavuonna 1992. Arkkitehdit Pirjo Kinnunen ja Jorma Vesanen jatkoivat remonttia ja talo valmistui lopulta yksityisasunnoksi vuonna 1996. Nykyään rakennuksessa asuu kuvanveistäjä Matti Vesanen perheineen.