Henkilöt

Rafael Haarla

Tehtailija Rafael Haarla (1876-1938) sai Ilmarisen konkurssista tuomion valvonnan laiminlyönnistä. Haarla perusti myöhemmin useita tehtaita mm. Haarlan paperitehtaan, Hovinsaaren paperi- ja sellutehtaan, Lievestuoreen sellutehtaan, sekä Lohjan paperi- ja sellutehtaan. Haarlan yhtiöt sulautettiin Yhtyneisiin Paperitehtaisiin vuonna 1976. Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1924.

Haarla rakennutti vuonna 1923 edustusasunnokseen Haarlan palatsin aivan Tampereen keskustaan. Vuonna 1929 hän osti Laukon kartanon. Haarla tunnettiin suomalaiskansallisen historian ja taiteen tukijana. Hänen lahjoittamiaan ovat mm. Tampereen hämeensiltaa reunustavat Wäinö Aaltosen Pirkkalaisveistokset.

Poliittisesti Haarla oli äärioikeistolainen. Hän oli Lapuan liikkeen tukija ja rahoittaja. Haarla toimi presidentin valitsijamiehenä vuoden 1931 vaaleissa. Hän kuului merkittävimpiin Mäntsälän kapinan johtohenkilöihin ja hänet tuomittiin 6 kk ehdolliseen vankeuteen vuonna 1932.

 

Juho Salo

Mestari Juho Salo (1858-1910) työskenteli pitkään Tampereen haulitehtaalla, kunnes siirtyi vastaperustetun Lahden Haulitehtaan valumestariksi. Hän asui perheensä kanssa haulitehtaan valurinasunnossa kuolemaansa saakka. Salo kuoli sydänkohtaukseen elokuussa 1910 alle vuosi konkurssin jälkeen. Häneltä jäi saamatta palkkasaatavia Ilmarisen konkurssipesältä.

 

Toivo Paatola

Arkkitehti Toivo Paatola (1881-1962) valmistui arkkitehdiksi 1904. Haulitehtaan lisäksi Paatola on suunnutellut mm. Lahden kirjapaino- ja sanomalehti Oy:n talon (nyk. Pikkuteatterin talo) Rautatienkadun ja Loviisankadun kulmassa. Rakennus valmistui vuonna 1910. Hän toimi Tampereen valmentavan poikain ammattikoulun opettajana ja rehtorina vuosina 1912-1946. Hän oli innokas harrastajavalokuvaaja vuodesta 1900 alkaen.

 

Karl Hjorth

Karl Hjorth (1857-1919) oli Tampereen Haulitehtaan pääosakas. Hjorth perusti vuonna 1881 Oy K. Hjorth Ab:n, joka toimii edelleen urheilu- ja metsästysaseiden, niihin liittyvien tarvikkeiden ja urheiluvälineiden maahantuojana. Tampereen Haulitehdas oli toiminnassa vuoteen 1972 saakka. Tampereen kaupunki osti tehtaan haulitornin 1973 ja nykyisin se on suojelukohde.